Opiskelua, töitä ja opiskelua!

Matkojen, sahailun, punttiennoston ja aurinkopiipahdusten lomassa olen täällä ehtinyt tehdä hommiakin: opiskella, tehdä töitä ja tutkimusta! Olen työstänyt eteenpäin pariakin kirjaprojektia, jotka olivat viime vuosina jääneet muiden kiireiden keskellä taka-alalle… Vihdoinkin olen ehtinyt muokata väitöskirjastani kahta kirjakäsikirjoitusta, joista molemmat tarjoan syksyyn mennessä julkaistaviksi (tai mahdollista julkaisua varten arvioitaviksi) Yhdysvalloissa. Eräs kustantaja (Fordham University Press) on jo aiemmin osoittanut kiinnostusta julkaista väitöskirjani (osia) erillisenä teoksena täällä amerikanmailla, mikä on toki hyvä startti käsikirjoitusten viilailulle!

Toukokuun 17. päivänä, lukukauden vedellessä täällä viimeisiään, pidin Harvardin yliopiston filosofian laitoksella esitelmän omista tutkimusaiheistani. Kun olen varsinaisesta tutkimastani ajattelijasta, esseisti-runoilija Emersonista esitelmöinyt niin monien vuosien ajan, nyt päätin hyödyntää tilaisuutta ja pohtia laajemmalti sitä, kuinka Emerson on jäänyt amerikkalaisessa kulttuurissa – ja myös yliopistofilosofiassa – yllättävän tuntemattomaksi. Näin tarjoutui mahdollisuus herättää samalla keskustelua amerikkalaisen kulttuurin vinoutumista, sudenkuopista ja kummallisuuksista, jotka voisivat osaltaan selittää kulttuurin kyvyttömyyttä tunnustaa oman suurmiehensä tärkeyttä.

“In Emerson Hall, in Emerson Oblivion: Passing Remarks on American Culture”
[Emerson-rakennuksessa Emerson-unholassa: Huomioita amerikkalaisesta kultuurista]

Lähtökohta esitelmääni oli jännä: filosofian laitosrakannus on täällä nimeltään Emerson Hall – jonka alimmassa kerroksessa myös komeilee Emersonin näköispatsas – joten oli korkea aika puhua tuossa rakennuksessa Emersonista! Kumma kyllä, Harvardin filosofian laitoksella kukaan professoreista ei tutki Emersonia, eikä heidän voi oikeastaan sanoa olevan juuri edes kiinnostuneita amerikkalaisen esseistin ajatuksista (tuskin heistä kukaan mainitsee Emersonia teksteissään, saati kirjoittaisi hänestä artikkelia). Yleinen kulttuurinen selitys tälle löytyy amerikkalaisen kulttuurin aatehistoriattomuudesta: tärkeimpiäkään kulttuurin luojia ei tutkita samoin kuin Saksassa tai Ranskassa tai edes Suomessa, jossa Emerson-unholan sukulaisilmiöksi kävisi vaikkapa tietämättömyys siitä, mitä Lönnrot, Runeberg tai Snellman ajattelivat ja saavuttivat.

Yliopistomaailmassa Emerson-unhola selittyy pitkälti sillä, että amerikkalaista filosofiaa – kuten suomalaistakin – on toisen maailmansodan jälkeen hallinnut ns. analyyttinen suuntaus, joka ei teknisine painotuksineen tarjoa kovinkaan otollista maaperää elämänfilosofisen Emersonin tutkimiseen. Sitäkin yllättävämmäksi Emersonin poissaolon filosofian laitoksilta tekee se, että muita Emersonin sukulaissieluja (vaikkapa Nietzscheä tai Kierkegaardia) kyllä tunnetaan amerikkalaisilla filosofian laitoksilla, ja vastaavasti amerikkalaisia klassikkofilosofeja saatetaan tuntea varsin hyvin vaikkapa — Suomessa!

Esitelmääni oli kuuntelemassa kymmenisen Harvardin filosofia, enimmäkseen amerikkalaisia, mutta olipa joukossa pari turkkilaistakin, eräs australialainen jatko-opiskelija sekä germaanisen filologian tutkija Saksasta (Harvardissa jatko-opiskelijana). Keskustelu oli niin vireää, että tuskin olin ehtinyt esitelmäni puoliväliin, kun olimme jo jutustelleet tunnin. Keskustelua heräsi mm. siitä, kärsiikö yhdysvaltalainen filosofia tosiaan alemmuuskompleksista eurooppalaisten esikuviensa varjossa ja voisivatko syyt Emersonin tutkimattomuudelle löytyä institutionaalisista tekijöistä eri oppiaineiden välillä. Runsas keskustelu osoitti ainakin sen, että Emersonin kaltainen uutta luova ajattelija – tunnettiin hänen varsinaisia ajatuksiaan tai ei – herättää kiivaita mielipiteitä amerikkalaisissa filosofinaluissa.

Thanks to all to have attended the talk & thanks to Doug for organizing it and making sure we have snacks to munch on while talking; the conversation will go on!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>